Valo on aaltoliikkeenä etenevää sähkömagneettista säteilyä. Valo on alun perin lähtöisin aurinkokuntamme auringosta. Luonnollisimmassa muodossaan valo on auringonpaisteena, yleensä päivänvalona.
2. Määrittele spektri.
Sateenkaaressa on nähtävissä kaikki päivänvalon kirjon eli spektrin sävyt. Spektrin sävyt voidaan muodostaa ohjaamalla yhdensuuntaiset valonsäteet prisman läpi.
 |
| Kaksi sateenkaarta heinäkusssa Ryökkään yllä. |
3. Miten näköaistimus syntyy?
Sähkömagneettinen säteily heijastuu esineen pinnasta silmään muodostaen sen verkkokalvolle ylösalasin olevan kuvan esineestä. Verkkokalvolta kuva etenee näköhermoa pitkin impulssin välityksellä aivokuoreen, jossa syntyy näkökaavakuva, sitten tajuttu kuva aivoissa ja viimein ajatustoiminnan välityksellä esineen hahmo.
4. Selitä värisokeus.
Värisokeus on perinnöllistä, eikä sitä voi parantaa. Värinäkö on häiriytynyt tai se puuttuu kokonaan. Täysin värisokea ihminen näkee vain tummuuden ja vaaleuden eri asteet.
5. Esimerkiksi Seppo Rihlaman Värioppi -kirjassa esitellään erilaisia valon etenemisvaihtoehtoja. Mikä yhteys näillä on eri värien kokemiseen? Havainnollista värittämällä miten valonsäteiden kulku vaikuttaa värin (punainen, purppura, oranssi, musta, valkoinen) näkemiseen.
"a. Pinta, joka imee valonsäteet (punaisia lukuunottamatta), koetaan punaisena.
b. Pinta, joka imee kaikki valonsäteet, koetaan mustana.
c. Pinta, joka heijastaa kaikki valonsäteet, koetaan valkoisena.
d. Pinta, joka heijastaa punaista ja oranssia vastaavat aallonpituudet, koetaan punaoranssina.
e. Pinta, joka heijastaa punaista, oranssia ja keltaista vastaavat aallonpituudet, koetaan oranssina.
f. Jos edellisessä kuvassa esitetty pinta saa vain oranssia säteilyä, se tajutaan silloinkin oranssina.
g. Jos pinta heijastaa samanaikaisesti punaista ja keltaista säteilyä, se koetaan oranssina.
h. Kun samanaikaisesti saamme pitkäaaltoista punaista ja lyhytaaltoista violettia säteilyä, aistimme pinnan purppurana.
i. Purppura-aistimus syntyy myös, kun saamme tasapuolisesti säteilyä kirjon pitkä- ja lyhytaaltoisesta päästä, mutta emme koe purppuraa yhtä kirkkaana kuin kohdan h tapauksessa.
j. Jos saamme kirjon pitkäaaltoisesta päästä enemmän säteilyä kuin lyhytaaltoisesta, koemme purppuran punavoittoisena.
k. Jos lyhytaaltoinen säteily on pitkäaaltoista runsaampaa, koemme purppuran violettivoittoisena."
6. Valonsäteiden kohdatessa erilaisia pintoja ne heijastuvat eri tavoin, pohdi kuvin millaisia aistimuksia ne antavat erilaisten kampausten pinnoilla, esim. sileässä ja rosoisessa kampauksen pinnassa.
Sileästä pinnasta valo heijastastuu pois, saa pinnan kiiltämään. Kampauksen rosoinen pinta taas imee/kerää valon itseensä, antaa mattaisen vaikutelman.
9. Miten yhdistät väriopin tiedot hiusvärikarttoihin?
Tietämällä pää-, väli- ja vastavärit, miten ne koostuvat/syntyvät ja kuinka niitä käytetään.
Lähteet:
Seppo Rihlama, Värioppi (Rakennustieto Oy, 1997)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti